maanantai 29. huhtikuuta 2013

Blankie

Päätin tuossa pari kuukautta sitten opetella virkkaamaan isoäidin neliön. Katselin netistä kuvallisia ohjeita ja yritin mutta ei onnistunut. Vedin henkeä pari viikkoa ja yritin uudelleen, löysin netistä pari videota mitä katselin. Ja kas kummaa, onnistuin. Minulla on viimeisen parin vuoden aikana jäänyt revontulihuiveista vironvilloja ja ajattelin niistä virkata peiton. En kuitenkaan jaksanut ruveta pieniä paloja yhdistelemään ja virkkasin yhden ison isoäidin neliön :) Tein tämän ilman ohjetta, mutta varmasti ravelrystä löytyy tälläiseenkin ohje. Lankaa tähän peittoon meni n. 530g ja peitolla on pingotuksen jälkeen kokoa n. 170cm*150cm.Peiton pingottaminen olikin sitten yhtä tuskaa, ompelin sen pienin pistoin pingottumaan petariin. Annoin peiton venyä/kuivua pari päivää ja hyvä tuli :)




13 kommenttia:

  1. Vautsi vau! :) Minusta kylläkin pienten isoäidinneliöiden virkkaaminen ja yhdisteleminen on helpompaa kuin ison tekeminen, yleensä jo seitsemän kerroksen jälkeen alkaa tuntua siltä, että neliö on ihan liian iso. Nostan siis sinulle hattua, että olet jaksanut näin valtavaa neliötä pyöritellä sylissäsi kerros toisensa jälkeen! Lopputulos on upea! :)

    VastaaPoista
  2. Mahtava! Vironvilla on päässyt hyvään käyttöön, varsin riittoisa lanka kun vaan puoli kiloa meni noin isoon peittoon. Miullakin ois haaveissa virkattu parisängynpäiväpeitto, ehkä vielä joskus...

    VastaaPoista
  3. Vau! Hulppean kokoinen peitto, ja hyvä lankavalinta. Muakin alkoi nyt tuo vironvillojen käyttö peittotarkoituksissa vähän taas kutkutella.

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana! Olen miettinyt samaa mallia, sinulla on väritkin niin kohdallaan.

    VastaaPoista
  5. Kaunis peitto! Mullakin on vastaava juuri työn alla.

    VastaaPoista
  6. Vitsit! Tosi mahtava ja mieletön työ. Varmasti on niskajumppa ollut paikallaan, kun viimiset kierrokset olet saanut valmiiksi.

    VastaaPoista